Aurinko hellii, mutta voi myös vahingoittaa ihoa

21.06.2016, Vihannin apteekki

Keskikesän juhla, juhannus on jo lähellä. Ilmat vähän viilenivät, sitten toukokuun lyhyen hellejakson, mutta toivottavasti vain tilapäisesti. Osa on jo päässyt kesälaitumille touko-kesäkuun vaihteessa, kuten koululaisetkin. Osalla on lomat vielä edessä tai jäävät viettelemään juhannukselta kesälomaansa.

Aurinko ja lämpö usein liitetään juhannussäähän, tai ainakin toivotaan näitä. Vaikka viimevuosien juhannukset eivät tätä kaavaa ole noudattaneetkaan. Auringon lämmöllä ja luonnollisella auringonvalolla sanotaan olevan paljon hyviä terveysvaikutuksia, mutta valitettavasti myös kielteisiä ei toivottuja vaikutuksia. Auringon UV-säteily parantaa monia ihosairauksia, valo kohentaa mielialaa, lämmittää ja auringonvalo muodostaa iholla D3-vitamiinia, jonka vuoksi D-vitamiinia varmaan sanotaankin aurinkovitamiiniksi. Valitettavasti auringon UV-säteily pystyy myös vaurioittamaan ihoa ja silmiä, jos annos kasvaa liian suureksi. Auringon UV-säteily voi vanhentaa ihoa ja lisätä suurina määrinä ihosyövän vaaraa. Iho voi muuttua karheaksi ja kuivaksi. Iän karttuessa auringonpalvojan ihon sidekudos rappeutuu ja iho rypistyy helpommin. Iholle voi ilmestyä tummia pigmenttimuutoksia tai mustia kesakoita (aurinkokesakoita).

Vähentämällä itse aurinkoaltistusta voi pienentää UV-säteilyn haittavaikutuksia. Esimerkiksi ilmatieteen laitoksen UVI-palvelu antaa tietoja siitä milloin UV-säteily on voimakasta. Suojautumistarpeen arviointia varten Suomessa on käytössä arvo, UV-indeksi. Indeksin avulla voidaan kertoa sekä ennusteista että UV-säteilyn määrästä. Indeksi arvo luku 0 kertoo, että UV-säteilyä ei ole lainkaan. UV-säteilyn voimakkuus vaihtelee eri vuoden- ja vuorokaudenaikoina. Lisäksi sään pilvisyys ja ilman otsonin määrä vaikuttavat UV-indeksi arvoon.

 

 

Auringonvalo polttaa sitä herkemmin, mitä vaaleampi ja ohuempi ihon on. Meistä suomalaisista reilu neljäsosa ei rusketu lainkaan tai ruskettuu huonosti. Ruskettumisen sanotaankin olevan ihon suojamekanismi auringonsäteiden haitoilta. Keskipäivällä auringonsäteen ovat haitallisimmillaan, jo 15 - 30 minuutin oleskelu auringossa voi polttaa erityisesti vaaleamman ihon. Vaikka aurinko olisi pilvessä, voi sen säteet silti olla haitallisia. Myös vesistön äärellä, rannalla tai vedessä UV-säteilyannos lisääntyy merkittävästi.

Auringonvalo voi myös aiheuttaa ikäviä yllätyksiä joidenkin lääkkeiden kanssa. Iholle voi ilmestyä auringonpolttaman kaltaista, niin sanottua valoihottumaan tai ihottuman kaltainen reaktio. Ihoreaktio voi syntyä sisäisesti nautittavien tai ulkoisesti käytettävien lääkeaineiden ja auringon UV-säteilyn yhteisvaikutuksesta. Valolääkeihottuman yleisenä aiheuttajana on UV-säteilystä nimenomaan UVA-säteily. UVA-säteily läpäisee myös lasia, joten on hyvä mustaa että jopa ikkunalasin läpi tuleva auringonvalo voi laukaista aurinkoihottuman. Aurinkovoiteista voi olla apua valoihottuman ehkäisyssä. On hyvä valita hajusteeton, mahdollisimman korkealla suojakertoimella oleva valmiste sekä voidella aurinkovoide iholle hyvissä ajoin ennen aurinkoon menoa. Lisäksi tulee valita valmiste joka suojaa sekä UVA- että UVB-säteilyltä.  Lisätietoja lääkkeiden ja auringon mahdollisista yhteysvaikutuksista voit kysyä apteekista.

 

Joka tapauksessa nautitaan keskikesän juhlaa, toivottavasti aurinkoisessa ja lämpimässä säässä. Nautitaan auringosta kohtuudella ja varoen. Erityistä varovaisuutta auringossa oleskellessa tulee kiinnittää huomiota hyvin vaaleaihoisten ja punatukkaisten, unohtamatta lapsia, etenkin pieniä lapsia. On hyvä välttää liiallista auringossa oleskelua, etenkin jos iho palaa herkästi. Suojaa iho esimerkiksi vaatetuksella tai siirry keskipäivän paahteelta varjoon. On hyvä totuttautua auringonvaloon varovasti, käyttäen alkukesästä aurinkovoiteissa voimakkaita suojakertoimia. Rannalla ja vesistön läheisyydessä on hyvä myös muistaa käyttää korkeakertoimisia aurinkosuojavoiteita. Kun iho on tottunut auringonvaloon tai loppukesästä voi siirtyä käyttämään matalampia suojakertoimia.